Työtulovähennys 2026
Työtulovähennys pienentää palkansaajan veroja suoraan euroina. Näin se lasketaan ja kenelle se kasvaa.
Tarkistanut Radif Partners · Toimitusperiaatteet · Laskentatapa
Työtulovähennys on vuonna 2026 18 % palkasta ja muusta työtulosta, enintään 3 430 €, ja se vähennetään suoraan veroista eikä tulosta. Täyden määrän saa noin 19 056 € vuosipalkalla. Kun puhdas ansiotulo ylittää 35 000 €, vähennys pienenee 2 % ylittävästä osasta, mutta pieneneminen loppuu 50 550 € tuloon, joten kaikkein suurituloisimmankin vähennys on 3 119 €. Enimmäismäärä nousee 105 € jokaisesta alaikäisestä lapsesta, jonka huoltaja olet vuoden lopussa, ja ainoalla huoltajalla korotus on kaksinkertainen. Ennen verovuoden alkua 65 vuotta täyttäneen enimmäismäärä on 1 200 € suurempi. Vähennys tehdään ensin valtion tuloverosta, ja jos se ei riitä, loput vähennetään kunnallisverosta, sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta niiden suhteessa. Helsinkiläisellä 42 000 € palkansaajalla vähennys on 3 305 €, ja kahden lapsen huoltajalla 3 515 €. Verokortti ottaa vähennyksen ja korotukset huomioon jo ennakonpidätyksessä, joten ne näkyvät jokaisessa palkassa.
Työtulovähennyksesi 2026
Työtulovähennys
3 305 €
| Enimmäismäärä sinulle | 3 430 € |
| Pieneneminen | 125 € |
| Kuukaudessa | 275 € |
Kolme lukua: prosentti, katto ja pieneneminen
Työtulovähennys rakentuu kolmesta osasta. Ensin lasketaan 18 % työtuloista. Sitten tulos rajataan enimmäismäärään, joka on 3 430 € ja kasvaa lapsista ja iästä. Lopuksi vähennyksestä otetaan pois 2 % siitä puhtaan ansiotulon osasta, joka ylittää 35 000 € mutta jää alle 50 550 €. Ensimmäinen vaihe lasketaan bruttotyötulosta, viimeinen puhtaasta ansiotulosta, eli tulonhankkimisvähennyksen ja muiden luonnollisten vähennysten jälkeen.
| Vuosipalkka | Perusvähennys ilman lapsia | Kaksi lasta | Kaksi lasta, ainoa huoltaja | Täyttänyt 65 v. |
|---|---|---|---|---|
| 10 000 € | 1 800 € | 1 800 € | 1 800 € | 1 800 € |
| 20 000 € | 3 430 € | 3 600 € | 3 600 € | 3 600 € |
| 30 000 € | 3 430 € | 3 640 € | 3 850 € | 4 630 € |
| 45 000 € | 3 245 € | 3 455 € | 3 665 € | 4 445 € |
| 60 000 € | 3 119 € | 3 329 € | 3 539 € | 4 319 € |
Taulukon pienimmällä palkalla kaikki sarakkeet ovat samat, koska 18 % palkasta jää alle jokaisen katon: korotukset auttavat vasta, kun tulo riittää niiden täyttämiseen. Ilman korotuksia täysi vähennys saavutetaan noin 19 056 € palkalla, ja kahden lapsen huoltajalla vähän myöhemmin.
Pieneneminen loppuu 50 550 € tuloon
Vuoden 2026 säännöissä pienenemisellä on yläraja. Puhtaan ansiotulon 35 000 € ja 50 550 € välillä jokainen lisäeuro vie vähennyksestä 2 senttiä, mutta sen jälkeen vähennys ei enää pienene. Enimmäispieneneminen on 311 €, joten perusmuotoinen vähennys on suurituloisellakin 3 119 €. Korotukset lapsista ja iästä lisätään enimmäismäärään ennen pienenemistä, joten ne säilyvät täysimääräisinä myös suurilla tuloilla.
Pienenemisvälillä vähennys toimii käytännössä 2 prosenttiyksikön lisäverona. Se on yksi syy siihen, että keskituloisen valtion tuloveroasteikon prosentti ei yksin kerro, paljonko palkankorotuksesta jää käteen.
Käytännössä pieneneminen näkyy palkankorotuksessa. Kun helsinkiläisen palkka nousee 40 000 € eurosta 45 000 € euroon, työtulovähennys pienenee 3 345 € eurosta 3 245 € euroon, eli korotuksesta menee vähennyksen pienenemiseen 100 € ennen kuin yhtäkään asteikon veroa on laskettu.
Mistä verosta vähennys tehdään
Työtulovähennys tehdään ennen muita verosta tehtäviä vähennyksiä ja ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos valtion vero ei riitä, ylimenevä osa vähennetään kunnallisverosta, sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta niiden suhteessa. Yle-veroa ja päivärahamaksua se ei koske. Helsingissä 20 000 € vuosipalkalla asteikon mukainen valtion vero on 1 964 €, ja 3 430 € vähennys pyyhkii sen kokonaan ja vie lisäksi kunnallisveron ja sairaanhoitomaksun. Jäljelle jäävät vain Yle-vero 103 € ja päivärahamaksu 176 €.
Tämä selittää, miksi pienipalkkaisen veroprosentti on lähellä nollaa ja miksi lisäprosentti on samaan aikaan korkea: kun tulot kasvavat, vähennys ei enää kasva, ja jokainen lisäeuro verotetaan täysimääräisesti. Myös perusvähennys pienenee samalla tulovälillä, mikä jyrkentää efektiä.
Kenelle vähennys kuuluu
- Palkansaajille sekä työkorvauksen, käyttökorvauksen ja ansiotulona verotettavan osingon saajille.
- Yrittäjille jaettavan yritystulon ansiotulo-osuudesta ja yhtymän osakkaille vastaavasti.
- Ei etuuksista eikä eläkkeistä: työttömyyspäiväraha, vanhempainraha ja eläke eivät kerrytä vähennystä, vaikka ne ovat ansiotuloa.
Ikäkorotus koskee niitä, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta ennen verovuoden alkua, eli vuonna 1960 tai aiemmin syntyneitä. Työtä tekevä eläkeläinen saa sen palkastaan, vaikka eläke ei vähennystä kerrytä.
Molemmat huoltajat ja kesätyöntekijät
Lapsikorotus ei ole jaettava etu. Se kuuluu jokaiselle, joka on lapsen huoltaja verovuoden päättyessä, joten kahden huoltajan perheessä kumpikin saa korotuksen omaan vähennykseensä, jos omat työtulot riittävät sen täyttämiseen. Ainoan huoltajan kaksinkertainen korotus koskee henkilöä, jolla ei ole puolisoa.
Kesätyössä työtulovähennys on usein koko vuoden tärkein vähennys. 6 000 € kesäpalkasta vähennys on 1 080 €, ja yhdessä perusvähennyksen kanssa se vie veron nollaan: veroa jää 0 €. Työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu pidätetään silti, koska ne eivät ole veroja eikä vähennys koske niitä.
Verokortissa ja nettopalkassa
Verohallinto ottaa työtulovähennyksen huomioon jo verokortin prosentissa, joten se näkyy jokaisessa palkassa eikä vasta veronpalautuksessa. 42 000 € palkalla ilman lapsia vähennys on 3 305 €, noin 275 € kuukaudessa. Kahden lapsen huoltajalla vero on samalla palkalla 210 € pienempi. Oman summan voi kokeilla yllä olevalla minilaskurilla, ja koko nettopalkan esimerkiksi sivulla nettopalkka 4 000 € tai veroprosenttilaskurilla.
Vähennyksen merkitys näkyy parhaiten vertaamalla. Ilman työtulovähennystä 42 000 € palkansaajan vero olisi 3 305 € suurempi, ja verokortin prosentti olisi noin 7,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin nyt. Se on suurempi kuin moni kunnallisveron ero kuntien välillä. Vähennys on myös syy siihen, että palkka ja samansuuruinen etuus verotetaan eri tavalla: etuudesta vähennystä ei saa, joten esimerkiksi työttömyyspäivärahan veroprosentti on samalla vuositulolla selvästi palkan veroprosenttia korkeampi.
Tulo, josta 18 % lasketaan, on bruttotyötulo ilman mitään vähennyksiä. Pienenemisessä käytetty puhdas ansiotulo on taas tulo tulonhankkimisvähennyksen, työmatkakulujen ja muiden luonnollisten vähennysten jälkeen, ja siihen lasketaan myös muut ansiotulot, kuten etuudet ja eläke. Siksi palkan ohella saatu etuus voi pienentää työtulovähennystä, vaikka se ei itse kerrytä sitä.
Lähteet: Finlex: Tuloverolaki 1535/1992 (125 § työtulovähennys, muutos 1141/2025); Verohallinnon päätös ennakonpidätysprosenttien laskentaperusteista palkkatuloa varten vuodelle 2026 (20.11.2025).