Eläkkeen verotus

Verotus vaihe vaiheelta

Verohallinnon päätös eläkkeen ennakonpidätyksestä vuodelle 2026 ja tuloverolain 100 § määräävät järjestyksen. Laskuri käy sen läpi samassa järjestyksessä:

1. Vuoden eläke on puhdas ansiotulo; tulonhankkimisvähennystä ei tehdä.
2. Eläketulovähennys: 11 080 €, josta vähennetään 51 % 11 080 € ylittävästä tulosta ja 22 500 euron jälkeen 19,6 %. Vähennys on sama valtion- ja kunnallisverotuksessa.
3. Perusvähennys 4 265 €, joka pienenee 18 prosentilla ylittävästä tulosta. Se tehdään viimeisenä, ja sen jälkeen jäävä tulo on verotettava tulo sekä valtiolle että kunnalle.
4. Valtion tulovero asteikolla, kunnallisvero, mahdollinen kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu 1,49 %.
5. Yle-vero ja tarvittaessa eläketulon lisävero 5,85 %.

Vähennykset pyöristetään sentteihin ennen veron laskemista. Pieni yksityiskohta ratkaisee, osuuko tulos Verohallinnon esimerkkeihin sentilleen.

Listasta puuttuu kaksi palkansaajalle tuttua asiaa. Työtulovähennystä ei tehdä, koska eläke ei ole työtuloa, eikä eläkkeestä peritä työeläkemaksua 7,30 %, työttömyysvakuutusmaksua 0,89 % eikä päivärahamaksua 0,88 %. Eläkkeensaaja ei siis maksa uutta eläkettä itselleen, mutta ei myöskään saa palkansaajan suurinta verohelpotusta. Nämä kaksi erää selittävät lähes kaikki erot eläkkeen ja palkan verotuksen välillä.

Verohallinnon esimerkit toistettuina

Verohallinto julkaisee esimerkkitaulukon eläkkeen veroista helsinkiläiselle kirkon jäsenelle, jolla ei ole muita tuloja. Laskurimme tulos on vieressä: 8/8 riviä täsmää sentilleen.

Eläketulovähennys eri tulotasoilla

Vähennys on suurimmillaan pienillä eläkkeillä ja sulaa pois kahdessa vaiheessa. Ensimmäisellä välillä jokainen lisäeuro vie vähennyksestä 51 senttiä, toisella välillä 19,6 senttiä. Rajan 22 500 € kohdalla vähennystä on jäljellä 5 255,80 €. Kun tämä summa jaetaan 19,6 prosentilla ja tulos lisätään rajaan, saadaan nollakohta, noin 49 315 €. Sitä suuremmasta eläkkeestä ei enää tehdä eläketulovähennystä lainkaan, eikä perusvähennystäkään, joka on hävinnyt jo paljon aiemmin. Kuukausieläkkeenä nollakohta on noin 4 110 €, eli selvästi keskimääräistä eläkettä suurempi: valtaosa eläkkeensaajista hyötyy vähennyksestä ainakin jonkin verran.

Vähennyksen pieneneminen nostaa marginaaliveroa. Kun vuosieläke on 30 000 €, seuraavasta sadasta eurosta menee veroa 36 euroa; 45 000 € eläkkeellä jo 48 euroa. Tämä kannattaa tietää, jos harkitsee työskentelyä eläkkeen ohessa tai eläkkeen lykkäämistä: lykkäyskorotus nostaa bruttoeläkettä, mutta nettona siitä jää käteen selvästi vähemmän, kun korotus osuu vähennyksen pienenemisvyöhykkeelle.

Suurilla eläkkeillä eläketulovähennystä ei enää ole, ja lisävero tulee mukaan. Verohallinnon suurimmassa esimerkissä vuosieläke on 70 000 €, ja veroa kertyy 23 964,05 €, josta eläketulon lisäveroa on 585,00 €. Lisävero lasketaan vain 60 000 € ylittävästä osasta, joten se ei tee koko eläkkeestä kalliimpaa, vaan nostaa ylimmän tulokerroksen marginaaliveroa 5,85 prosenttiyksiköllä.

2 000 € kuukausieläke osiin purettuna

Alla on yhden eläkkeensaajan koko vuoden laskelma. Vuosieläke on 24 000 €, kotikunta Helsinki eikä kirkollisveroa. Taulukosta näkee, että valtion vero on suurin yksittäinen erä, vaikka eläke on keskitasoa pienempi, ja että vähennykset pienentävät verotettavaa tuloa yli neljänneksellä.

Eläke ja palkka samalla bruttotulolla

Palkansaajalta pidätetään työeläke-, työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksu, joita eläkkeestä ei peritä. Toisaalta palkansaaja saa työtulovähennyksen ja pienemmän sairaanhoitomaksun. Lopputulos riippuu tulotasosta, kuten taulukko näyttää.

Positiivinen ero tarkoittaa, että eläkkeensaajalle jää enemmän. Pienillä tuloilla suuri eläketulovähennys painaa enemmän kuin työtulovähennys, mutta vähennyksen pienetessä tilanne kääntyy palkansaajan eduksi.

Kunta ratkaisee loput

Sama 2 000 € kuukausieläke tuottaa Manner-Suomen kalleimmassa kunnassa (Pomarkku) nettona 1 623 € ja edullisimmassa (Kauniainen) 1 713 €, koska kunnallisvero vaihtelee 4,70 prosentista 10,90 prosenttiin. Eläkkeellä muuttaminen voi siis näkyä tilillä enemmän kuin moni eläkkeen korotus. Kaikkien kuntien prosentit ovat kuntavertailussa.

Pienet eläkkeet ja Kelan eläkkeet

Täysi kansaneläke on 787,07 € kuukaudessa eli 9 445 € vuodessa, mikä jää selvästi verottoman rajan 13 910 € alle. Pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmä on siksi usein kokonaan veroton. Kelan eläkkeiden määrät näet sivulta kansaneläke ja takuueläke. Sairaanhoitomaksun ja päivärahamaksun ero palkan ja eläkkeen välillä on selitetty sivulla sairausvakuutusmaksut.

Tärkein yksittäinen luku on eläketulovähennyksen nollakohta, noin 49 315 € vuodessa. Sen yläpuolella eläke verotetaan lähes kuin palkka, mutta ilman työtulovähennystä ja korkeammalla sairaanhoitomaksulla. Eläkelaskuri laskee koko eläkkeen verot samoilla säännöillä.