Marginaalivero: paljonko lisäeurosta jää käteen
Marginaalivero kertoo, kuinka suuri osa seuraavasta palkkaeurosta menee veroihin ja maksuihin, ja se on aina selvästi suurempi kuin verokortin prosentti.
Tarkistanut Radif Partners · Toimitusperiaatteet · Laskentatapa
Marginaalivero on se osuus palkankorotuksesta, joka menee veroihin ja palkansaajan maksuihin. Vuonna 2026 helsinkiläiseltä, joka ansaitsee 48 000 € vuodessa, menee jokaisesta lisäeurosta 47,1 %, vaikka hänen verokorttinsa prosentti on vain 17,0 %. Ero syntyy siitä, että verokortin prosentti on keskimääräinen veroaste koko tulosta, kun taas marginaalivero koskee vain viimeistä euroa, johon osuvat valtion tuloveroasteikon korkein käytössä oleva porras, kunnallisvero, sairausvakuutusmaksut sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu yhteensä 8,19 %. Tulovälillä 35 000 €–50 550 € työtulovähennys pienenee 2 % puhtaan ansiotulon kasvusta, mikä lisää marginaaliveroa noin kahdella prosenttiyksiköllä. Siksi 48 000 € palkalla marginaalivero on suurempi kuin 54 000 € palkalla (45,1 %). Korkeimmillaan, kun verotettava tulo ylittää 52 100 €, marginaalivero on Helsingissä 49,0 %. Kotikunta muuttaa lukua kunnallisveron verran: Tampereella sama 48 000 € palkka tuottaa 49,2 % marginaaliveron.
Paljonko palkankorotuksesta jää käteen
Käteen lisää kuukaudessa
111 €
| Marginaaliveroprosentti | 44,4 % |
| Veroprosentti ennen / jälkeen | 14,0 → 15,5 % |
| Vuodessa lisää | 1 335 € |
Marginaalivero tulotasoittain
Alla oleva taulukko on laskettu sivuston verolaskentamoottorilla vertaamalla nettotuloa kahdella palkalla, joiden ero on 1 000 €. Mukana ovat kaikki palkansaajan verot ja maksut: valtionvero vuoden 2026 asteikolla, Helsingin kunnallisvero 5,30 % kuntien veroprosenttien mukaan, sairaanhoitomaksu, päivärahamaksu, Yle-vero sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu. Kirkollisveroa ei ole mukana.
| Vuosipalkka | Marginaalivero | Valtionvero | Kunnallisvero | Maksut ja Yle | Työtulovähennyksen pieneneminen |
|---|---|---|---|---|---|
| 20 000 € | 11,6 % | 0,0 % | 0,0 % | 11,6 % | 0,0 % |
| 25 000 € | 29,5 % | 0,0 % | 16,9 % | 12,6 % | 0,0 % |
| 30 000 € | 36,3 % | 20,4 % | 5,7 % | 10,3 % | 0,0 % |
| 36 000 € | 37,5 % | 22,6 % | 4,8 % | 10,1 % | 2,0 % |
| 42 000 € | 44,4 % | 29,5 % | 4,8 % | 10,1 % | 2,0 % |
| 48 000 € | 47,1 % | 32,2 % | 4,8 % | 10,1 % | 2,0 % |
| 54 000 € | 45,1 % | 30,2 % | 4,8 % | 10,1 % | 0,0 % |
| 60 000 € | 49,0 % | 34,1 % | 4,8 % | 10,1 % | 0,0 % |
| 80 000 € | 49,0 % | 34,1 % | 4,8 % | 10,1 % | 0,0 % |
Valtionveron sarakkeeseen sisältyy työtulovähennyksen pieneneminen, koska vähennys tehdään ensin valtionverosta; viimeinen sarake näyttää sen osuuden erikseen. Taulukosta näkyy kolme vaihetta, jotka eivät ilmene verokortin prosentista.
Pienet tulot: työtulovähennys suojaa
20 000 € palkalla marginaalivero on vain 11,6 %. Työtulovähennys on täysimääräinen ja niin suuri, että se kattaa sekä valtionveron että kunnallisveron. Lisäeurosta menevät käytännössä vain maksut ja Yle-vero. Kun palkka nousee 25 000 € tasolle, vähennyksen ylijäämä on käytetty ja kunnallisvero alkaa purra: marginaalivero hyppää 29,5 %. Tällä tulovälillä myös perusvähennys pienenee, mikä nostaa kunnallisveron osuutta lisäeurosta enemmän kuin kunnan prosentti yksin.
Keskitulot: kaksi prosenttiyksikköä lisää
Kun puhdas ansiotulo ylittää 35 000 €, työtulovähennys alkaa pienentyä 2 % tulon kasvusta, ja pieneneminen jatkuu 50 550 € asti. Käytännössä jokaisesta lisäeurosta menee kaksi senttiä enemmän veroa kuin asteikko antaisi olettaa. 48 000 € palkalla marginaalivero on 47,1 %, josta työtulovähennyksen osuus on 2,0 %. Kun pieneneminen päättyy, 54 000 € palkalla marginaalivero putoaa 45,1 % tasolle, kunnes valtion asteikon ylin porras 37,50 % alkaa 52 100 € verotettavasta tulosta.
Suuret tulot: tasainen katto
Ylimmällä portaalla marginaalivero on Helsingissä 49,0 % kaikilla tuloilla. Mikään vähennys ei enää pienene, perusvähennys on poistunut ja Yle-vero on täynnä, joten jokainen lisäeuro jakautuu samalla tavalla. Tämä on palkkatulon korkein marginaalivero; pääomatuloja verotetaan omalla asteikollaan.
Bonus, lomaraha ja ylityö
Kertaluonteinen erä verotetaan samalla marginaaliverolla kuin palkankorotus, koska verotus katsoo koko vuoden tuloa. 48 000 € vuodessa ansaitsevalle maksettu 3 000 € bonus nostaa nettotuloa 1 586 €, eli käteen jää 52,9 %. Palkanmaksuhetkellä pidätys voi näyttää tätä suuremmalta, jos bonus ylittää verokortin tulorajan ja siitä pidätetään lisäprosentti, mutta liika pidätys palautuu verotuksessa. Ylityökorvaus toimii samoin: 500 € ylityöstä jää 48 000 € palkalla käteen noin 264 €.
Sivutyö pienellä päätulolla
Pienituloiselle lisätyö on verotuksellisesti edullisempaa kuin keskituloiselle, mutta ei niin edullista kuin ensimmäiset eurot. Jos 20 000 € vuodessa ansaitseva tekee sivutyötä 5 000 € edestä, nettotulo kasvaa 3 938 €, eli lisätyöstä jää käteen 78,8 %. Tällä tulovälillä työtulovähennyksen ylijäämä loppuu ja kunnallisvero alkaa kertyä, joten keskimääräinen marginaalivero on taulukon kahden ensimmäisen rivin välissä. Jos sivutyöstä pidätetään vero samalla perusprosentilla kuin päätyöstä, jäännösveroa voi tulla, vaikka marginaalivero itsessään olisi kohtuullinen.
Kotikunta ja kirkko
Kunnallisvero lisää marginaaliveroa lähes oman prosenttinsa verran. Helsingin 5,30 % on maan matalimpia, joten muualla luvut ovat suurempia: Tampereella, jossa kunnallisvero on 7,60 %, 48 000 € palkan marginaalivero on 49,2 %. Kirkon jäsenyys lisää seurakunnan prosentin. Ero näkyy suoraan siinä, paljonko korotuksesta jää käteen, ja muuttoa harkitsevan kannattaa laskea molemmat.
Kunnallisveron vaikutus ei ole aivan yhtä suuri kuin sen prosentti, koska kunnallisvero lasketaan verotettavasta tulosta, josta työeläke-, työttömyysvakuutus- ja päivärahamaksu on jo vähennetty. Lisäeurosta kunnallisvero osuu siis vain noin 91 senttiin. Sama koskee valtionveroa: asteikon 37,50 % ei tarkoita, että lisäeurosta menisi valtiolle täsmälleen niin paljon, vaan hieman vähemmän. Taulukon sarakkeet näyttävät todelliset osuudet.
Marginaalivero palkkaneuvottelussa
Kun neuvottelet palkasta, ajattele korotusta nettona. 3 500 € kuukausipalkalla 200 € korotus tuo käteen noin 111 € kuukaudessa. Jos vaihtoehtona on verovapaa etu, kuten tietyt henkilökuntaedut, sen arvo kannattaa verrata korotuksen nettoarvoon eikä bruttoarvoon. Samaa logiikkaa voi käyttää toiseen suuntaan: bruttopalkkalaskuri kertoo, kuinka suuri bruttokorotus tarvitaan tiettyyn nettolisään, ja nettopalkka 5000 euron palkasta näyttää ylemmän tulotason tilanteen.
Marginaalivero vaikuttaa myös vähennysten arvoon. Työmatkakulujen tai jäsenmaksujen vähennys säästää veroa suunnilleen marginaaliveron verran, mutta vain verojen osalta: työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu lasketaan bruttopalkasta, joten vähennykset eivät pienennä niitä.