Nettopalkka 2 500 € kuukaudessa

Valtionvero ilmestyy palkkalaskelmaan

Kahden ja puolen tuhannen euron palkalla verotus muuttaa luonnettaan. Pienemmillä palkoilla työtulovähennys nielaisee koko valtion tuloveron, mutta nyt verotettavaa tuloa kertyy noin 26 272 € vuodessa. Se ylittää asteikon toisen portaan alarajan 22 000 €, ja rajan ylittävästä osasta valtio ottaa 19,00 %. Laskennallinen valtionvero nousee 3 592 euroon, kun täysi työtulovähennys on 3 430 €, joten erotus 162 € jää maksettavaksi. Summa on pieni, mutta sen merkitys on suuri: tästä eteenpäin jokainen lisäeuro kasvattaa sekä valtionveroa että kunnallisveroa, eikä ylijäämäistä vähennystä enää siirry kevennykseksi kunnallisveroon. Samaan aikaan perusvähennys on lähes lopussa. Se pienenee 18 prosentilla tulon kasvaessa, joten veroprosentti nousee nopeammin kuin palkka. Taulukko näyttää, miten neljänsadan euron palkkaero kertautuu verokortissa. Asteikon kaikki portaat ovat sivulla valtion tuloveroasteikko.

Pyöristys ylöspäin ja palautus

Verokortin prosentti ei ole tarkka veroaste. Tällä palkalla verot ovat 7,56 % vuosipalkasta, mutta kortti näyttää 8,0 %, koska Verohallinto vahvistaa prosentin puolen prosenttiyksikön tarkkuudella ja aina ylöspäin. Työnantaja pidättää siis vuoden mittaan 2 400 €, vaikka lopullinen vero on 2 268 €. Palkkalaskelman nettosumma on 2 095,25 € kuukaudessa, ja ero vuoden todelliseen nettoon tulee takaisin veronpalautuksena. Pyöristyksen periaate on kirjattu Verohallinnon ennakonpidätyspäätökseen.

Työttömyysturva tällä palkkatasolla

Kassan jäsenelle ansiopäiväraha lasketaan työssäoloehdon ajan bruttopalkoista. Palkasta vähennetään ensin 3,83 % ja tulos jaetaan 21,5 päivällä, jolloin päiväpalkaksi tulee 111,83 €. Perusosan 37,21 € päälle maksetaan 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. 2 500 € palkka jää selvästi alle taitekohdan 3 534,95 €, joten koko ansio-osa lasketaan korkeammalla prosentilla. Lomarahaa ei lueta palkkaan. Laske oma summasi ansiosidonnaisen päivärahan laskurilla.

Mitä sadan euron korotuksesta jää

Kun bruttopalkka nousee 2 500 eurosta 2 600 euroon, nettotulo kasvaa keskimäärin 63,68 € kuukaudessa. Korotuksesta menee siis noin 36 % veroihin ja maksuihin, vaikka verokortin prosentti on vain 8,0 %. Ero syntyy siitä, että korotus osuu kokonaan ylimpään verotettavaan euroon ja leikkaa samalla perusvähennyksen viimeistä osaa. Tämä kannattaa muistaa palkkaneuvottelussa: lisäeuroista jää käteen vähemmän kuin keskimääräinen veroprosentti antaa ymmärtää. Uutta verokorttia korotus ei välttämättä vaadi, jos vuoden tuloraja ei ylity.