Eläkkeen lykkääminen
Laske, paljonko eläke kasvaa, kun jatkat töissä alimman eläkeiän yli, ja milloin lykkäys on tuottanut menetetyt kuukaudet takaisin.
Tarkistanut Radif Partners · Toimitusperiaatteet · Laskentatapa
Työeläke kasvaa 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla lykkäät eläkkeen alkamista alimman vanhuuseläkeiän yli, eli vuoden lykkäys tuo 4,8 prosentin pysyvän korotuksen. Korotus lasketaan siitä eläkkeestä, joka on kertynyt eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun, ja lykkäyksen aikana palkasta kertyy lisäksi uutta eläkettä 1,5 %. Jos alimmassa iässä alkava eläke olisi 1 900 € kuukaudessa ja jatkat vuoden 3 000 € palkalla, eläke nousee noin 2 036 € kuukaudessa. Vuoden ajalta jää kuitenkin saamatta 22 800 € eläkettä, ja sen kuittaaminen suuremmalla eläkkeellä kestää noin 14,0 vuotta, kun verot ja indeksit jätetään huomiotta. Tavoite-eläkeikä on rakennettu niin, että lykkäyskorotus juuri kumoaa elinaikakertoimen: vuonna 1964 syntyneellä se vaatii 15 kuukautta. Kelan kansaneläkettä korotetaan vastaavasti 0,4 % kuukaudessa, jos olet syntynyt vuonna 1962 tai myöhemmin. Korotusta voi kerryttää ylimpään eläkeikään asti, ja se säilyy eläkkeessä koko eläkeajan.
Eläkkeen lykkääminen
Eläke lykkäyksen jälkeen
2 036 €
| Lykkäyskorotus | + 91 € (4,8 %) |
| Uutta karttumaa | + 45 € |
| Eläkettä jää saamatta lykkäyksen aikana | 22 800 € |
Mistä lykkäyskorotus lasketaan
Työntekijän eläkelain mukaan vanhuuseläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamisaikaa lykätään alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavaa kalenterikuukautta myöhemmäksi. Korotus kohdistuu eläkkeeseen, joka on kertynyt eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun. Lykkäyksen aikana palkasta kertyvä uusi eläke, 1,5 % vuosiansioista, lisätään erikseen.
Laskenta alkaa siis vasta kuukauden viiveellä. Jos olet syntynyt maaliskuussa ja täytät alimman eläkeikäsi maaliskuussa, eläke voi alkaa aikaisintaan huhtikuun alusta ilman korotusta. Ensimmäinen 0,4 prosentin korotus tulee, kun eläke alkaa toukokuussa, ja jokainen seuraava kuukausi lisää yhtä paljon. Päivämäärän kannattaa tarkistaa ennen kuin sopii viimeisestä työpäivästä.
Lykkäyskorotus ei ole kertaluonteinen bonus vaan pysyvä prosenttikorotus, joka seuraa eläkettä loppuun asti ja tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä kuten muukin eläke. Siksi sen arvo riippuu siitä, kuinka monta vuotta eläkettä lopulta maksetaan.
Lykkäys taulukkona
Esimerkissä eläke alimmassa iässä olisi 1 900 € kuukaudessa ja palkka lykkäyksen aikana 3 000 €. Viimeinen sarake kertoo, montako vuotta suurempi eläke tarvitsee kuitatakseen lykkäyksen aikana saamatta jääneen eläkkeen.
| Lykkäys | Korotus | Uutta karttumaa | Eläke lykkäyksen jälkeen | Saamatta jäänyt eläke | Kuittausaika |
|---|---|---|---|---|---|
| 6 kk | 2,4 % | 23 € | 1 968 € | 11 400 € | 14,0 v |
| 12 kk | 4,8 % | 45 € | 2 036 € | 22 800 € | 14,0 v |
| 24 kk | 9,6 % | 90 € | 2 172 € | 45 600 € | 14,0 v |
| 36 kk | 14,4 % | 135 € | 2 309 € | 68 400 € | 14,0 v |
| 60 kk | 24,0 % | 225 € | 2 581 € | 114 000 € | 14,0 v |
Kuittausaika on taulukon jokaisella rivillä sama, koska sekä menetetty eläke että korotus kasvavat suoraan lykkäyskuukausien määrän mukana. Todellisuudessa palkka ja indeksit muuttavat lukua hieman. Ratkaisevaa on siis se, kuinka pitkään odotat eläkkeen kestävän, ei se, lykkäätkö vuoden vai kolme. Pidempi lykkäys vain kasvattaa panoksia molempiin suuntiin.
Verot syövät osan korotuksesta
Helsingissä ilman kirkollisveroa 1 900 € bruttoeläkkeestä jää käteen 1 632 €. Vuoden lykkäyksen jälkeinen 2 036 € tuottaa nettona 1 731 €, eli brutto kasvaa 136 € mutta netto 99 €. Lykkäyskorotus osuu ylimpään tulokerrokseen, jossa eläketulovähennyksen pieneneminen nostaa marginaaliveroa. Toisaalta myös saamatta jäänyt eläke olisi ollut verotettavaa. Nettoluvuilla laskettuna vuoden aikana menetetään 19 582 € nettoeläkettä, ja se kuittaantuu 99 € kuukausittaisella lisällä noin 16,5 vuodessa. Verot siis pidentävät kuittausaikaa jonkin verran, koska menetetty eläke olisi verotettu keskimääräisellä ja korotus verotetaan marginaaliverolla.
Tavoite-eläkeikä: lykkäys elinaikakerrointa vastaan
Vuonna 1964 syntyneen elinaikakerroin 0,94643 pienentää alkavaa eläkettä noin 5,4 %. Tavoite-eläkeikä 66 v 3 kk on 15 kuukautta alimman iän jälkeen, ja tuo lykkäys korottaa eläkettä 6,0 %. Kerroin kerrotaan ensin ja korotus sen jälkeen, joten tavoiteiässä eläke on jo hieman kertoimetonta eläkettä suurempi. Vuosittaiset tavoiteiät ovat sivulla eläkeikä ja kertoimet sivulla elinaikakerroin.
Esimerkki: vuonna 1964 syntynyt eri alkamisiässä
Eläkelaskurin moottori laskee alla olevan esimerkin. Vuonna 1964 syntyneelle on vuoden 2026 alussa kertynyt 2 000 € kuukausieläkettä, ja hän ansaitsee 3 500 € kuukaudessa. Taulukko näyttää kuukausieläkkeen neljässä eri iässä, kun elinaikakerroin 0,94643, lykkäyskorotus ja uusi karttuma on otettu huomioon.
| Eläke alkaa | Kertynyt ennen kerrointa | Lykkäyskorotus | Kuukausieläke |
|---|---|---|---|
| 65 v | 2 164 € | 0 € | 2 048 € |
| 66 v 3 kk | 2 232 € | 123 € | 2 236 € |
| 67 v | 2 273 € | 197 € | 2 348 € |
| 70 v | 2 438 € | 492 € | 2 798 € |
Tavoite-eläkeiässä kuukausieläke on 188 € suurempi kuin alimmassa iässä, ja ylimpään eläkeikään jatkettaessa ero kasvaa 750 €:n. Suurin osa erosta tulee lykkäyskorotuksesta, ei uudesta karttumasta: viiden vuoden lisätyö kasvattaa kertymää ennen kerrointa 273 €, mutta korotus tuo 492 €.
Milloin lykkääminen ei kannata
Lykkäys on kannattava silloin, kun eläkettä ehditään maksaa kauan. Jos terveys on heikko tai työ käy raskaaksi, kuittausaika voi jäädä saavuttamatta, ja osittainen eläke tai eläkkeelle siirtyminen alimmassa iässä on järkevämpi valinta. Pienen työeläkkeen saajalle lykkäys tuo vähemmän, koska kansaneläke pienenee työeläkkeen kasvaessa. Myös verotus leikkaa korotusta, kuten edellä näkyy. Lykkääminen on vahvimmillaan, kun työ maistuu, palkka on hyvä ja kertynyt eläke on keskitasoa suurempi. Päätöstä ei tarvitse tehdä kerralla: jokainen lisäkuukausi on erillinen valinta, ja korotus kertyy niin kauan kuin eläkkeen alkamista siirretään, kuitenkin enintään ylimpään eläkeikään.
Kela ja pienet eläkkeet
Kelan kansaneläkettä voi myös lykätä: vuonna 1962 tai myöhemmin syntyneen eläkettä korotetaan 0,4 % kuukaudessa. Kansaneläke kuitenkin pienenee puolella siitä, millä työeläke ylittää 66,54 € kuukaudessa. Esimerkiksi 600 € työeläke tuottaa yksin asuvalle kansaneläkettä 520,32 €. Kun työeläke kasvaa vuoden lykkäyksellä, kansaneläkettä maksetaan enää 505,92 €, jos sitä ei lykätä. Kokonaiseläke nousee vain 14,40 €.
Vertailun vastakohta on osittainen varhennettu vanhuuseläke, jossa sama 0,4 % kuukaudessa vähennetään eikä lisätä. Eläkelaskurissa voit valita eläkkeen alkamisiän ja nähdä lykkäyksen vaikutuksen omilla luvuillasi.