Kirkollisvero ja seurakuntien veroprosentit
Kirkollisveroa maksavat vain evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenet, ja prosentin päättää oma seurakunta.
Tarkistanut Radif Partners · Toimitusperiaatteet · Laskentatapa
Kirkollisvero on vuonna 2026 evankelisluterilaisen kirkon jäsenelle 1,00–2,00 % ja ortodoksisen kirkon jäsenelle 1,75–2,25 % kunnallisverotuksessa verotettavasta tulosta. Tampereella 40 000 € vuodessa ansaitseva luterilainen maksaa kirkollisveroa 445 € vuodessa eli noin 37 € kuukaudessa, koska Tampereen seurakuntien prosentti on 1,25 %. Ortodoksina sama henkilö maksaisi 712 €, sillä ortodoksisen seurakunnan prosentti on Tampereella 2,00 %. Veron pohja on täsmälleen sama kuin kunnallisverossa: puhtaasta ansiotulosta vähennetään työntekijän maksut ja perusvähennys, ja jäljelle jäävästä summasta lasketaan sekä kunnan että seurakunnan osuus. Kirkkoon kuulumaton ei maksa kirkollisveroa lainkaan, eikä sitä peritä pääomatuloista. Verokortin prosenttiin jäsenyys vaikuttaa selvästi: 40 000 € palkalla Tampereella veroprosentti on kirkon jäsenelle 16,5 % ja muille 15,0 %. Halvimmat luterilaiset seurakunnat löytyvät pääkaupunkiseudulta, kalleimmat pieniltä paikkakunnilta, joten muutto voi muuttaa summaa enemmän kuin palkankorotus. Kirkollisvero ei ole vähennyskelpoinen, ja jokainen maksaa sitä vain omista tuloistaan.
Kirkollisvero kunnassasi
Ev.lut. kirkollisvero vuodessa
445 €
| Ev.lut. prosentti | 1,25 % |
| Ortodoksinen vero | 712 € (2,00 %) |
| Kuukaudessa (ev.lut.) | 37 € |
Kaksi kirkkoa, 308 kuntaa, yksi verotettava tulo
Verohallinto kerää kirkollisveroa kahden kirkon puolesta: evankelisluterilaisen ja ortodoksisen. Muut uskonnolliset yhdyskunnat eivät saa verotusoikeutta, joten niiden jäsenet eivät maksa kirkollisveroa verokortin kautta. Kunkin seurakunnan tai seurakuntayhtymän veroprosentti julkaistaan samassa Verohallinnon päätöksessä kuin kuntien tuloveroprosentit, ja ne on koottu kunnittain Verohallinnon vuoden 2026 taulukkoon.
Evankelisluterilaisten seurakuntien prosentit vaihtelevat vuonna 2026 1,00 prosentista 2,00 prosenttiin. Ortodoksisia seurakuntia on vähemmän, ja niiden alue kattaa useita kuntia; prosentti on 1,75–2,25 %. Siksi ortodoksi maksaa lähes aina enemmän kuin luterilainen samassa kunnassa.
| Kunta | Ev.lut. % | Ev.lut. vero | Ortodoksinen % | Ortodoksinen vero |
|---|---|---|---|---|
| Helsinki | 1,00 | 356 € | 1,80 | 641 € |
| Tampere | 1,25 | 445 € | 2,00 | 712 € |
| Oulu | 1,30 | 463 € | 2,25 | 802 € |
| Kuopio | 1,45 | 517 € | 2,00 | 712 € |
| Kemiönsaari | 2,00 | 712 € | 1,75 | 623 € |
Taulukon euromäärät on laskettu samalla moottorilla kuin sivuston veroprosenttilaskuri. Huomaa, että verotettava tulo on kaikissa kunnissa sama, 35 622 €: vain seurakunnan prosentti vaihtuu. Kunnallisveron erot näet kuntavertailusta, ja ne ovat euroissa moninkertaiset kirkollisveroon verrattuna.
Mistä summasta seurakunnan osuus lasketaan
Kirkollisveron pohja muodostetaan kunnallisverotuksen säännöillä. Palkasta vähennetään ensin tulonhankkimisvähennys 750 € ja mahdolliset työmatkakulut, sitten työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja päivärahamaksu ja lopuksi perusvähennys. Tähän verotettavaan tuloon sovelletaan rinnakkain kunnan ja seurakunnan prosenttia sekä sairaanhoitomaksua.
Työtulovähennys tekee pienituloisen kirkollisverosta yllättävän pienen. Vähennys tehdään ensin valtionverosta, ja jos valtionveroa ei ole tarpeeksi, ylijäämä jaetaan kunnallisveron, kirkollisveron ja sairaanhoitomaksun kesken. Tampereella 18 000 € vuodessa tienaava luterilainen maksaa siksi kirkollisveroa vain 0 €, ja hänen kokonaisveronsa on 211 € jäsenenä ja 211 € ilman jäsenyyttä. Suurituloisella vähennystä ei jää jaettavaksi: 80 000 € palkasta kirkollisvero on Tampereella 900 €.
Kirkollisvero eri tulotasoilla
Koska työtulovähennys ja perusvähennys painavat eniten pienillä tuloilla, kirkollisveron osuus bruttopalkasta kasvaa tulojen mukana, vaikka seurakunnan prosentti pysyy samana. Alla oleva laskelma on tehty Tampereen luterilaiselle palkansaajalle, jolla ei ole lapsia eikä muita vähennyksiä.
| Vuosipalkka | Verotettava tulo | Kirkollisvero | Osuus palkasta |
|---|---|---|---|
| 20 000 € | 15 542 € | 10 € | 0,05 % |
| 30 000 € | 26 272 € | 328 € | 1,09 % |
| 40 000 € | 35 622 € | 445 € | 1,11 % |
| 60 000 € | 53 808 € | 673 € | 1,12 % |
| 80 000 € | 71 994 € | 900 € | 1,12 % |
Pienimmällä tulotasolla kirkollisvero on lähes olematon, vaikka verotettavaa tuloa on yli kymmenentuhatta euroa. Syy on työtulovähennyksen ylijäämä, joka kohdistuu suhteellisesti myös seurakunnan osuuteen. Ylimmällä tasolla kirkollisvero lähestyy seurakunnan nimellistä prosenttia, koska perusvähennys on poistunut kokonaan ja työtulovähennys riittää kattamaan vain osan valtionverosta. Jokainen puoliso verotetaan Suomessa erikseen, joten perheessä, jossa vain toinen kuuluu kirkkoon, kirkollisveroa maksaa vain jäsen omista tuloistaan.
Kirkollisvero verokortissa
Verokortissa ei ole erillistä riviä kirkollisverolle. Se sisältyy veroprosenttiin ja lisäprosenttiin, jotka Verohallinto laskee ennakonpidätyksen laskentaperusteiden mukaan. Kun prosentti pyöristetään ylöspäin puolen prosenttiyksikön tarkkuudella, jäsenyys voi nostaa verokortin prosenttia enemmän kuin seurakunnan oma prosentti antaisi odottaa. Tampereella 40 000 € palkalla luterilaisen verokortissa lukee 16,5 % ja kirkkoon kuulumattoman 15,0 %, vaikka kirkollisveron todellinen osuus palkasta on 1,11 %. Ero tasoittuu verotuksessa: liika pidätys palautuu.
Lisäprosentissa seurakunnan prosentti on mukana sellaisenaan. Jos tulosi ylittävät verokortin tulorajan, jokaisesta ylimenevästä eurosta pidätetään myös seurakunnan osuus. Tampereella 40 000 € tulorajalla jäsenen lisäprosentti on 43,0 % ja kirkkoon kuulumattoman 42,0 %. Esimerkiksi 2 000 € bonuksesta, joka ylittää tulorajan, jäsenen palkasta pidätetään 860 € ja muiden 840 €. Pidätysten ero, 20 €, ei vastaa tarkasti seurakunnan osuutta, koska lisäprosentti pyöristetään puoleen prosenttiyksikköön; lopullinen kirkollisvero lasketaan verotuksessa koko vuoden tuloista.
Ortodoksin verokortti lasketaan samalla tavalla, vain korkeammalla seurakunnan prosentilla. Tampereella 40 000 € palkalla ortodoksin veroprosentti on 17,0 %. Jos verokorttisi prosentti on laskettu väärän kirkon tai puuttuvan jäsenyyden mukaan, lopullinen kirkollisvero korjautuu verotuksessa jäsenrekisterin tietojen perusteella.
Muutto toiseen kuntaan ja kirkosta eroaminen
Kirkollisvero määräytyy samasta kotikunnasta kuin kunnallisvero. Kun muutat, uuden seurakunnan prosentti tulee käyttöön samaan aikaan kuin uuden kunnan veroprosentti, eikä erillistä ilmoitusta tarvita. Muuttaja huomaa usein, että kunnan ja seurakunnan prosentit liikkuvat eri suuntiin: Helsingissä molemmat ovat matalia, kun taas monessa pienessä kunnassa kumpikin on korkea.
Eroaminen tehdään kirkolle, ei Verohallinnolle. Verohallinto saa tiedon jäsenrekisteristä, ja lopullinen kirkollisvero ratkaistaan vuoden verotuksessa. Palkanmaksun aikana jo pidätettyä veroa ei korjata takautuvasti, joten mahdollinen hyöty näkyy veronpalautuksessa tai seuraavan vuoden verokortissa. Eroamista pohtivan kannattaa laskea euromäärä omalla tulollaan: kuukausitasolla kyse on usein muutamasta kympistä, ei sadoista euroista.
Ahvenanmaa ja ulkomailla asuvat
Ahvenanmaan seurakunnat perivät kirkollisveroa samalla tavalla kuin mantereella, ja osa niistä kuuluu kalleimpiin: monessa saaristokunnassa prosentti on 2,00 tai lähellä sitä. Ulkomailla asuva rajoitetusti verovelvollinen ei maksa kirkollisveroa, koska hänen palkastaan peritään lähdeveroa tai kiinteä kunnallisvero 7,60 %, eikä sen päälle tule seurakunnan osuutta.